Janjire Marugo

Nimi: Janjire Marugo
Ikä: 25v
Sukupuoli: Mies
Laji: puolhaltia
Siviilisääty: Sinkku

Ammatti: metsästäjä
Asema: WOG:in johtaja

Luonne:
Janjire on muuttunut hyvin kylmäksi monien vuosien aikana, jonka takia häntä on turha puhua ympäri aikeissaan. Janjire ei puhu kovin usein kenellekään, joka ärsyttää useita, mutta se ei ole miehen asia.

Janjire on kuitenkin sydämeltään hyvä, jonka takia hän auttaa useita hyvin mielellään, vaikka pitääkin ulkokuoren kylmänä. Hän metsästää pahuutta, jonka takia hänen on oltava kylmä. Janjiren kylmyys johtaa juurensa jo kaukaa hänen elämästään, eikä hän kovinkaan paljon ole muuttunut siitä ajasta.

”Janjire ei puhu eikä pussaa.” On monien sanat kun he yrittävät puhutella miestä. Ja sehän voi olla tottakin. Hänen puhumattomuutensa johtuu siitä, ettei hän luota. Hän ei halua luottaa eikä halua kuunnellakaan aina toisien ”järkipuhetta”, joka on hänelle vain valhetta. Janjire ei ymmärrä miksi muut haluaisivat hänen ymmärtävän jotain tyhmiä valheita.

Janjire ei suutu herkästi, mutta hän hyökkää kuitenkin aika herkkään nykyään, eikä todellakaan anna sääliä. Hänen katseensa on aina kylmä ja säälimätön, vaikka kohde olisi kuinka nuori, tyttö tai poika, hän tappaa kuitenkin.

Ulkonäkö:
Janjire on enemmän ihmisen kuin haltian näköinen. Hänen ruumiinsa rakenne ei ole roteva eikä mikään heikkokaan, sitä voisi sanoa täydelliseksi. Hänellä on jonkin verran lihaksistoa, mutta se ei ole kovinkaan näkyvää. Hänellä on voimaa, joka ei näy kehossa ulkoisesti. Tuo lihaksisto on tullut nuoruudessa tappeluista, pakenemisesta ja seikkailusta. Janjire on hyvin kestävä ja ketterä liikkeissään. Nopeutta häneltä ei puutu myöskään, mutta hän ei kovin usein paljasta miten nopea on. Hän on notkea, jonka takia hän voi olla hankala vastus hiukan kömpelömmille sählääjille. Hän luottaa täysin tuohon notkeuteen ja ketteryyteen. Hänen kehonsa on tehty sekä lähi- että kaukotaisteluun. Janjirella on pituutta 175cm ja hän painaa vain 50kg, mutta hän ei näytä nälkää näkevältä, vaikka laiha onkin.
Janjire on perinyt isältään suipot korvat ja punaisen silmien värin, mutta äidiltään punaiset hiukset, jotka ovat epätasaisesti leikatut, jonka takia otsahiukset ovat osittain silmillä ja osa otsahiuksista on koko pään pituutta, mutta sivuilta hiukset jäävät epätasaisesti korvien yläpuolelle. Janjiren iho on kevyen vaalea, muttei valkea. Hänen kasvonsa ovat kolmion malliset. Hänen silmänsä ovat rauhalliset, jopa kylmät ja väriltään punaiset. Silmien punaisuus vaihtelee tummasta hyvinkin vaaleaan punaiseen. Janjirea sanotaan hyvin usein jääprinssiksi, joka hän todellakin on, sillä hänen katseensa on aina rauhallinen tai jopa kylmä. Hymyä ei kovin usein näe, mutta silloin kun näkee se on lämpöä täynnä. Janjiren katse voi olla jopa julman vihainen. Silmien väri voi vaihtua hiukan mielialojen mukaan.
Janjiren tunteita on vaikea lukea hänen kehostaan tai kasvoistaan, mutta kyllä Janjire ne halutessaan näyttää hyvinkin voimakkaasti. Sitä on kuitenkin hyvin turha toivoa.

Janjiren pukeutuminen on hyvinkin yksinkertaista. Hänellä on kaulassaan punertavanruskea nahkainen kaulapanta, jossa on pientä kuviointia. Janjiren päällä näkee myös aina punertavanruskean hiukan liian suuren takin, jossa on suuri kaulus. Takissa on myös jonkinlainen suuri huppu, jonka hän saa kasvojensa suojaksi halutessaan, mutta hän ei huppua kovin usein käytä. Moni pistää merkille myös sen, että takki on lähes aina auki ja ylettää nuorukaisen kantapäihin asti. Takin alla on tummanpunainen löysähkö paita, mutta monen yllätykseksi hänen housunsa eivät ole punaiset, vain mustat. Housuista roikkuu jonkin verran hihnoja ja ketjuja. Housuja kiinni pitää kuitenkin punainen nahkavyö, jossa on jonkinlaisia mustia kuvioita.
Hänen kenkänsä ovat maiharimaiset, mutteivät maiharit, mutta ne tavoittelevat maiharien ulkonäköä hyvin paljon. Jotkut huomaavat hänellä lähes aina mustat tai tummanpunaiset kynsikkäät, sekä pistävät merkille terävät kynnet samalla katsauksella.

Menneisyys:
Janjire sai alkunsa ihmisnaisessa, vaikka hänen isänsä suku oli kieltänyt kiintymästä ihmisnaisiin. Aluksi ei uskottu, että Janjire saisi elää synnyttyään, mutta kun poika syntyi oli meininki toisenlaista. Hän sai elää ja kasvaa, mutta moni tiesi että poikaa alettaisiin hyljeksimään ja vihaamaan. Janjire oli syntynyt myrsky yönä, mutta se ei vaikuttanut häneen paljoakaan. Hänen isänsä ja äitinsä saivat kasvattaa poikaa yhdessä niin kauan kunnes tuo täyttäisi kuusi, jolloin poika pystyisi elämään joko yksin tai isänsä kanssa, sillä äiti oli tuomittu kuolemaan. Janjiren äiti oli jo vanha ja isäkään ei kauan eläisi, koska kahden haltia lajin välille olisi syntymässä sota. Janjire kasvoi nopeasti ja hänen ikäiset lapsensa alkoivat kiusaamaan häntä hyvin nopeasti kuullessaan hänen olevan puolhaltia. Janjiren äiti ei voinut kiusaamiselle mitään, sillä hän oli vain ihmisnainen, eikä isä puuttunut, koska se vain auttaisi poikaa selviämään eteenpäin ja niin auttoikin. Tappelu ja vähän välinen hakkaus teki pojasta kylmän ja tunteettoman oloisen. Janjire sulkeutui hyvin nopeasti, eikä puhunut ollenkaan toisille.
Kuusivuotiaana Janjire menetti äitinsä, niin kuin oli tarkoituskin, joten Janjire jäi isänsä hoitoon. Janjire tuli kyllä toimeen isänsä kanssa, mutta ei hänen isänsä auttanut häntä ongelmissa toisten lapsien kanssa. Janjire oli jo kuitenkin oppinut selviämään toisten lapsien kiusaamisesta joko tappelemalla vastaan tai pakenemalla paikalta. Janjire ei itkenyt eikä nauranut kovinkaan usein, mutta joskus Janjiren isä löysi poikansa itkemästä tallista.
Janjiren ollessa yhdeksän kylää oli ruvennut uhkaamaan nälän hätä ja sota oli tullut entistä lähemmäksi, muttei ollut vieläkään puhjennut. Janjirea alettiin opettamaan kunnolla taistelemaan, sillä muiden lapsien kanssa tappelu oli saanut pojasta jo vahvan ja jopa taistelun haluisen. Janjire sai aluksi huonomman miekan käyttöönsä, mutta hän sai myös vaatteet joissa oli painoja joita lisättiin iän myötä. Janjire ei aluksi osannut lähes ollenkaan liikkua painavissa vaatteissa, mutta tottui niihin kahden kuukauden sisällä täydellisesti, jonka takia painoa lisättiin jo vähän ennen kuin hän täytti kymmenen.
Janjiren ollessa kymmenen hän oppi hyvin paljon lähitaistelusta, eikä kovinkaan paljon vielä kaukotaistelua. Janjire kuitenkin aloittaisi senkin hyvin pian, ellei sota syttyisi ennen sitä. Janjire osasi itse jonkin verran magiaa, sillä hän luki paljon kirjoja magiasta. Hän luki paljon kirjoja ja oppaita, sekä historiaa. Metsästäjäksi hän päätti ruveta silloin kun hän luki kirjan pimeyden olennoista.
Janjire joutui kolmetoista vuotiaana lähtemään kylästä sodan takia, mutta hän itsekkin osallistui siihen hiukan, koska hän suojeli muita pakomatkalla. Janjirella oli kaksi veljeä, joista kumpikin olivat täysverisiä haltioita, mutta se ei haitannut Janjirea. Hänen veljensä olivat vielä pieniä, jonka takia Janjire suojeli äitipuoltaan ja muita pakenevia haltioita, vaikkei se olisi ollut hänen asiansa selvisivätkö nuo vai ei, jokin kuitenkin hänessä käski suojella heitä.
Janjiren ollessa viisitoista hän sai kuulla isänsä kuolleen, joka sai hänet entistä sulkeutuneemmaksi, sekä kannusti häntä harjoittelemaan enemmän kuin koskaan ennen. Janjire oli jo hyvin vahva ja hän oli oppinut kaukotaistelusta paljon. Hän käytti kaukotaistelussa hyvin paljon magiaa, joka oli hänen toisiksi vahvin taistelu tyylinsä lähitaistelun lisäksi. Janjire tykkäsi enemmän lähitaistelusta, sillä se oli raaempaa kuin kaukotaistelu. Nuorukainen joutui kuitenkin enemmän vahtimaan veljiään, mutta hän oli myös päättänyt opettaa noita kahta olentoa taistelemaan. Hän kuitenkin opetti noita salaa, koska jos hän ei ollut saanut lupaa opettaa nuorempia veljiään. Janjire sai suureksi onnekseen myöhemmin tietää, että hän jäisi täysin yksin.
Kuusitoista vuotiaana Janjire oli jo lähtenyt omilleen ja harjoitteli itse kaikkea taistelusta ja pahuudesta. Hän oli aloittanut pimeydenolentojen tappamisen, eikä todellakaan aikonut luovuttaa ennen kuin olisi aivan pakko. Se että hän ei luovuttanut tuli hänen elämästään kakarana, sillä hän ei muuten olisi elossa, jos hän olisi luovuttanut. Liian vahvoja olentoja Janjire kuitenkin pakeni mieluummin kuin edes kokeilisi onneaan.
Janjire päätyi seitsemäntoista vuotiaana ihan vahingossa orpokotiin ja sitä aikaisemmin hän oli päättänyt luoda killan pahuutta vastaan. Hän keräsi kiltaan ihmisiä ja olentoja jotka halusivat taistella pahuutta vastaan. Janjire oli kuitenkin hyvin hiljainen, mutta hän oli joillekin kertonut miksi hän oli niin varovainen ihmisten ja muiden kanssa. Hänen varovaisuutensa karisi kuitenkin pois, eikä hän todellakaan ollut varovainen olentojen lähellä, sillä hän pystyi aistimaan hyvän ja pahan, jolloin hän hyökkäsi suoraan. Kiltaan hän laittoi korkeat panokset peliin, eikä antanut sääliä kokeessa tai sääntöjen rikkomisessa.
Janjiren ollessa kaksikymmentä hän tiesi että olisi vapaa kulkemaan omia teitä, joten hän katosi ja jätti killan omilleen. Hänestä ei tiedetty mitään moneen vuoteen, mutta tieto että hän oli elossa kulki vain huhuna, kuten muutkin asiat. Hänet nähtiin usein, mutta häntä ei tunnettu nimeltä. Moni häntä kyselevä sai vain arvauksien kautta todeta hänet Janjireksi.

Aseistus: Janjire kuljettaa mukanaan kapeahko miekkaa, joka on selkeästi haltioiden tekoa keveytensä ja täydellisen tasapainon ansiosta. Miekan terä ei tunnu ruostuvan tai kuluvan lähes ollenkaan, mutta ei tuokaan miekka kaikkea kestä. Se on luotu leikkaamaan monia metalleja ja demonin tai muun paksumpinahkaisen olennon nahkaa. Tikareita kulkee nuorukaisen mukana hyvinkin paljon ja tuntuisi siltä että hän vetäisi niitä esiin milloin mistäkin.
Janjire osaa myös magiaa, jota ei voi unohtaa millään.

Muuta: Janjire on enemmän vaeltaja kuin paikallaan olija.

Perhe:
Äiti: Meliney Marugo (Kuollut)
Äitipuoli: Rina Marugo (Ei tiedä onko elossa vai ei)
Isä: Jinoku Marugo (Kaatui sodassa)
Veljet: Jiroi ja Jovy Marugo
Janjiren veljet ovat elossa ja Jiroi on seurannut Janjirea, vaikka onkin hulluuden puolelle kaatunut eikä ole varma millä puolella on. Jovystä on tullut enemmän tavallinen seikkailija.