Se oma juttu (k15-k18)

//Sovittu//

Diania

Diania riisui nahasta tehdyt hanskansa ja laski viereensä pehmeään maahan ja alkoi kynsin kaivaa pientä koloa, johon laski auringon kukan siemeniä, peitti kolon ja kasteli juuri laitetun siemenen huolellisesti. Auringosta ei ollut kylläkään tietoakaan, mutta aikanaan kukat puhkaisivat maanpinnan ja saisivat auringonvaloa ja kylmiä pakkasia. Kissaihminen pyyhki otsaansa, johon ei ollut kuitenkaan kertynyt mitänä hikeä, pelkästä tottumuksesta vain. Puutarhan tekeminen oli ollut kovaa työtä, jopa melkein ammattilaiselle. Diania nousi seisomaan ja oikoi jalkojaan pienen tuulenvireen toivossa.
Saisi se aurinko paistaa, ja missä ihmeessä Calè ja Nela ovat? Heitä ei ole näkynyt koko päivänä. Diania ajatteli ajankuluksi. Hän hieraisi multaisi sormiaan, saaden ne melkein puhtaaksi ja kääntyi pieneen asumukseen päin ja marssi puisesta ovesta sisään hämärään valaistukseen, vaikka ikkunoissa ei ollut verhoja. Nainen laski nahkaisethankansa pienelle puupöydälle ja ajatteli käyvänsä kylvyssä, mutta antoi ajatuksen mennä.

Midian

Himmeässä kyntilän valaistuksessa kirjaa lukenut mies nousi hitaasti tuoliltaan, asetti kirjansa siististi pöydälle ja asteli Dianian taakse , ottaen tukevan mutta hellän otteen tämän lantiosta. "Joku on ollut ahkerana, puutarha näyttää hyvältä.." Midian kuiskutti vaimonsa korvaan, kääntäen tämän ja antaen kevyen suudelman naisen huulille. Demoni oli lueskellut miltein koko päivän erästä kirjaa, lukenut satuja tyttärelleen ja ottanut pari kaksintaistelua poikansa kanssa. Vaimonsa, Dianian kanssa hän ei ollut viettänyt paljoa aikaa mutta nyt kun molemmat lapset olivat jossakin (Ei Nelalla ollut hätää, olihan Calè tämän mukana) talo oli kokonaan heidän.
"Huomaatko jotakin?" Midian kysyi, katsoen talon seiniä hetken ja sitten naista taas. "Talossa ei ole ketään muita. Vain me kaksi." Hän huomasi naisen likaiset kädet, ottaen taskustaan liinan jolla hän putsasi loputkin liat Dianian käsistä. "Olet hieman likainen, olisikohan parasta että kävisit kylvyssä nopealla pesulla?"

Diania

Diania huomasi Midianin vasta tämän tartuttua puolisoaan lantiosta. Hän puristi kätensä yhteen rintansa päälle. Kissaihminen virnisti pieni valonpilke silmäkulmassaan, ja vastasi puolisonsa suudelmaan kevyesti, mutta intohimoisesti. Diania saattoi huomata demonin olkapään yli, että kasa kirjoja oli siististi puisen tuolin vierellä, vain yksi kuvakirja oli jäänyt auki ja sen sivut kääntyilivät mitättömässä tuulen vireessä. Diania naurahti hiljaa ja irroitti kätensä toisistaan ja antoi Midianin pyyhkiä ne.

"Oudon hiljaista ilman heitä." Hän myönsi ja perääntyi pois demonin syleilystä pienelle hellalle päin, jolle nosti vedestä täytetyn padan kiehumaan. Kissaihminen käväisi pienessä pesuhuoneen tapaisessa huoneessa ja laittoi valmiiksi kuivan pellavapyyhkeen ja pienen palan saippuaa. Hän asteli takaisin isoon hämärään huoneeseen, otti padan ja varoi läikyttämästä kuumaa vettä puulattialle ja vei padan kylpyhuoneeseen ja kaatoi veden pieneen kylpyammeeseen. Kylpyhuoneen ovelal Diania hymyili hivenen demonille kunens sulki oven. Hän nyöritti paitansa nyörejä auki ja veti nahkaiset housunsa jalastaan ja asetti vaatteensa siististi pinoon pienelle jakkaralle. Lopuksi Diania irrotti varovaisesti nahkaisen siteen, jota piti vasemman silmänsä päällä ja heitti siteen veteen, menten itse arkaillen perässä. Vedestä nousi valtava määrä höyryä ja se peitti Dianian muodokkaan vartalon ja kaikki intiimikohdat. Nainen tarttui saippuaan ja hieroi sitä kosteaan kissanhäntäänsä ja sen jälkeen jalkoihin ja eteni jaloista ylöspäin.

Saatuaan saippuoida itsensä Diania nojasi kylpyammeen reunaan päätään ja rentoutui ennen kuin avasi pitkästä aikaa vasemman silmänsä ja näki sillä kylpyhuoneen musta valkoisen maailman. Diania pesi nahkasiteen, kuivasi sen käsin nopeasti ja asetti sen takaisin vasemman silmänsä päälle ja nousi rentoutuneena ja puhtaana ylös ammeesta. Hän kietoi karhean pellavapyyhkeen ympärilleen ja päästi veden valumaan pienestä maaviemäriä muistuttavasta putkesta maahan.
Diania puki ylleen puhtaan kankaasta tehdyn paidan ja lyhyen nahkamekon peittämään puhtaita jalkojaan ja asteli ulos kylpyhuoneesta kuivaten hiuksiaan.
"Onko sinulla suunnitelmia täksi illaksi?" Diania kysyi leikkisästi ja viettelevästi puolisoltaan ja kohotti toista kulmakarvaansa.

Midian

Midian hymyili vaimolleen tämän kadotessa kylpyhuoneeseen, kääntäen katseensa sitten ikkunaan. Lapset todellakin olivat olleet poissa kauan ja Midian oli heistä molemmista huolissaan, etenkin Nelasta. Hänen pikkuinen tyttärensä, yksin jossakin kaukana ilman perheensä suojaa. Ajatus sellaisesta sai miehen isänvaistot käymään ylikierroksilla mutta hän rauhoitti itseään tiedolla että Calè oli sisarensa kanssa. Hänen poikansa, hän joka tulisi perimään hänen voimansa kuoleman yli Midianin itse kuollessa. Calè oli luonnonlahjakkuus, hän oli oppinut kaiken niin nopeasti ja kasvanut sisartaan nopeammin. Tuntui että tämä oli kasvanut liian pian isoksi itsenäiseksi miehen aluksi.
Sitten hän kuuli oven aukeavan ja Diania saapui takaisin hiuksiaan kuivatelleen. Naisen kysymys sai Midianin hymyilemään leveästi "Mm, minulla on vapaata koko ilta, mutta.. voisinhan minä järjestää jotakin, tämän suloisen neitokaisen takia." Mies asteli vaimonsa ohitse, läimäisten tätä leikkisästi takamukselle ja virnuili itsekseen. "Muistatkos ensimmäisen kertamme? Kun olimme päässeet luolasta.." Midian kysyi kääntyen vaimonsa puoleen, hymyillen. "Se oli elämäni ihanin ilta.."

Diania

Diania hymyili tavalliseen tapaansa, kissamaisesti ja samalla inhimillisesti. Hän napautti puolisoaan hellästi kämmenselkänä saatuan läppäisyn takapuoleensa. Diania kietoi kätensä demonin keskikropan ympärille ja hyväili sitä kehräten.
"Hmmh. Ja ihanimman iltasi seurauksina oli kaksi ihanaa pientä lasta." Diania sanoi piikittelevään, mutta lempeään sävyyn ja suuteli Midiania kevyesti huulille. Kissaihminen kostean pellavapyyhkeen yhdellä kädellä puisen tuolin selkä nojaan ja vei kiersi kyseisen käden puolisonsa hartian yli. Diania kurottautui sen verran, että hänen huulensa pystyisivät koskettamaan Midianin otsaa, mutta nainen siirtyi flirttailevana puolisonsa korvan lähelle ja sipaisi karhealal kissankielellään puolisoaan kaulavaltimon läheltä. Diania siirsi käsiään ja hyväili puolisonsa kaulaa ja suuteli intohimoisesti demonin huulia. "Mennäänkö?" Diania kysyi lempeällä äänensävyllä, josta korostui intohimoisuus ja rakkaudenosoitus. Hän lähti astelemaan kohti puisia rappusia, jotka johtivat yläkertaan ja lyhyen käytävän päässä oli puinen ovi, jonka toisella puolella oli heidän makuukamarinsa. Kissaihminen kuunteli hetken Nelan ja Calèn ovien takana, varmuuden vuoksi, etteivät lapset juokse suoraan heidän huoneeseensa. Diania avasi natisevan puuoven makuukamariin, asteli rennosti sängylle istumaan ja nuoleskellen huuliaan karhealla kielellään.

Midian

Naisen huulet ja tämän kosketus tuntuivat taivaallisilta. "Mmm.. He ovat onnekkaita, kun heillä on maailman kaunein nainen äitinään.." Midian sanoi lempeästi, vastaten tuohon intohimoiseen suudelmaan yhtä intohimoisesti. "Mennään." Mies vastasi, seuraten katsellansa naisen menoa yläkertaan. Sitten hän seurasi Dianiaa, katsoen tätä kun hän tarkisti etteivät lapset olleet paikalla. Midian myös teki pikaisen tarkistuksen talosta ja sen lähipiiristä koettaen etsiä jonkinlaisia merkkejä lapsista mutta hän löysi vain pari lintua ja joitakin muita elukoita jotka liikuskelivat talon ulkopuolella. Hänen hiljaiset askeleensa johtivat heidän makuukammariinsa. Mies sulki hiljaa oven ja asteli sängyn luokse, istuen vaimonsa vierelle. "No.. Mitä tahdot palvelijasi tekevän, kuningattareni?" Mies kysyi leikittelevästi, intohimo äänessään samalla kun hän suuteli vaimonsa huulia ja vei kätensä hitaasti tämän paidan alle.

Diania

"Oi, kuninkaani, älä aliarvioi itseäsi, sillä aion tehdä sinusta onnellisen miehen." Diania sanoi huuliensa lomasta ja nosti käsiään, jotta Midianin olisi helpompi saada paita pois hänen päältään. Diania avasi puolisonsa paidassa olevia nyöriä ja nosti paidan kevyesti yli demonin olkapäiden. Hän nuolaisi rakastettunsa rintaa ja yleni siitä ylöspäin otsaan asti. Nainen nielaisi kuohuvat tunteensa kurkustaan alas ja katsoi puolisoaan leiskuvin ja rakastavin silmin. Diania tiesi sisimmässään, että tämä tuleva yö toisi heille lisää suita ruokittaviksi, mutta tämä olisi sen arvoista, aivan kuten edelliskertakin. Kissaihminen suuteli intohimoisesti Midianin kaulaa ja näykkäsi leikkisästi tätä korvalehdestä ja veti lämpimän pellavapeiton heidän ympärilleen.

"Minä, kuningattareni, teen myös teistä erittäin onnellisen.." Midian lausui selvää rakkautta äänessään, hivellessään käsillään Dianian paljasta kehoa. Niin sileä ja lämmin. Miehen kädet liikkuivat sulavasti naisen selkää pitkin, aina hieman kiusoittelevasti sujahtaen tämän hameen alle. Midian vastasi noihin kauniisiin silmiin omilla, rakastavaisilla ja intohimon liekkien täyttämillä silmillään. Hän halusi Dianiaa, kuten luolasta päästyäänkin, heidän ensimmäisenä kertanaan. Hän tahtoi Dianian tuntevan hänen rakkautensa häntä kohtaan kuten viimeksikin. Hänen toinen kätensä liukui hameen sisällä takapuolelta etupuolella, kosketelleen naisen intiimikohtia samalla kun nainen jo vetikin pellavapeiton heidän päällensä. "Kuningattareni, te tulette nauttimaan tästä.." Midian kuiskutti naisen korvaan, samalla kun hän suuteli naisen huulia intohimoisesti.

//Pahoittelen, että kesti näin kauan vastata, mutat ei ollut oikein sopivasti aikaa..//

Diania

Diania silitteli intohimoisesti puolisonsa ruskehtavia hiuksia, päsätäen kehräystä muistuttavan ääne. Hän lipaisi huuliaan ja vastasi Hazen suudelmaan. Kissaihminen hyväili demonin paljasta selkää ja siirtyi hivelemänä demonin paljasta rintakehää. Kaikki tapahtui silmänräpäyksessä ja Nainen kehräsi kuin kissa demonia vasten.
Diania kierähti selälleen ja katsoi tummaa puu kattoa.

Viisi tuntia myöhemmin...

Diania avasi silmänsä ja hieroi niitä, yrittäen saad itseänä virkeämmäksi. Hän kietoi pellava peittoa paremmin ympärilleen ja laskeutui osittain Midianin rintakehän päälle, joka kohoili vähän väliä kun demoni hengitti. Diania tunsi samanlaista onnentunnetta kuin kuusi ja puoli vuotta aikaisemmin, kun he olivat päässeet luolasta. Tosiaan, Diania mietti tulisikohan pian kuuden kuukauden jälkeen lisää suita ruokittavaksi, mutta se olisi tulevaisuuden huolen aihe. Kissaihminen hengitti tasaiseen tahtiin ja katseli Midiania samalal kun silitteli tämän pörröisiksi tulleita hiuksia.

Midian

Midianin silmät raottuivat varovasti, demonin katseen olessa ensin puisessa katossa ja sitten liikkui Dianiaan. Hän silitti toisella kädellään hellästi naisen poskea, hymyillen. Tämä onnentunne oli samanlainen kuin aikaisemmin, ja sen seurauksena olivat syntyneet heidän kaksi suloista lastaan. Ehkäpä tämä antoi uudelle elämälle alun, tai sitten ei, Midian oli onnellinen.
"Ovatko himonne tyydytetty, kuningatar..?" Mies kysyi leikkisästi, suudellen kevyesti naisen huulia.

Diania

Kissanainen hymyili hivenen pirullisesti. "Mitä vielä, oi kuninkaani. kaikki on kesken." Diania sanoi leikittelevästi ja puraisi miestään hellsäti korvasta. Missäköhän lapset ovat, olen huolissani." Nainen sanoi ja hivuttautui pois demonin päältä. Hän napapsi lattialta pikkuhousut ja muut vaatteensa ja pukeutui nopeasti. Saatuaan vaatteet takaisin päälle Diania suuteli Midiania ja käveli viekkaasti ulos ovesta. Kehräten ja pyytäen miestä seuraamaan.