Monsteri siellä monsteri täällä.

Ed katsoi tyttöä ja virnisti nostaen avaimia ylös "no näiden takia voin olla vaikka viikon sängyssä" hän totesi ja virnisti.
Hän oli saanut avaimen Judgejen pyhimpään yksi oli neljänteen salkkuun, yksi oli monstereiden tietoon jota on kerätty niin kauan kun Judgeja on ollut olemassa ja yksi oli asepajaan jonka sijaintia hän ei vielä tiennyt. Hän oli saanut perheensä aarteen avaimet takaisin hänen olisi löydettävä asepaja joskus mutta ei vielä se ei ollut hänen hommansa vielä ja hän tiesi missä vihjeet olivat kun aika tulisi. "Edward Kristopher Judgement" hän totesi ja ojensi kätensä naiselle "ollaan kavereita et sinä ainakaan paha ihminen voi olla kun monstereita osaat tappaa" hän totesi ja hymyili.
Hän oli metsästäjä ei muuta vielä mutta isona hän olisi tuomari ja metsästäjä tuomarina hän saisi lakipykälien mukaan tuomita monstereita koska hänen isänsä ja isoisänsä ja kaikki olivat tehneet lakipykälän joka antoi luvan teloittaa monsteri hän tiesi sen olemassa olon koska se oli hänen lakikirjassaankin se oli hienosti muovattu niin että tavallinen ihminen ei sitä tajuaisi niin kuin kaikki lait. Hän toivoi että joskus hän ymmärtäisi miksi heillä oli niin paljon monstereiden tappolakeja kun yksikin riitti.

//lyhyt aloitus//

Nayana ojensi kätensä Edille. Nayana luotti hiukan Ediin, sillä ei tuo paha voinut olla.
"Nayana." Nayana vastasi ja hymyili hiukan. Nayana katsoi avaimia ja nyökkäsi.
"Jaa jaa..." Nayanan tummanruskeat silmät olivat edelleen kylmän oloiset. Nayana piti joustaan kädessä, koska hän oli hiukan varuillaan edelleen.
"Hm.." Nayana kuunteli ääniä hetken aikaan.
"Täällä ei ole kovinkaan turvallista." Nayana totesi.

"hauska tavata Nayana" hän totesi ja hymyili.
"eipä niin ja minulla on tehtävää huoneessani" Ed totesi ja tyhjensi molempien pyssyjen lippaat portista lävitse ja keskittyi ohjaamaan kaikki neljäkymmentä panosta kohteisiinsa mutta yllätys kylläkin oli se että ketään ei ollut portin ulkopuolella.
"ketään ei ole tulossa joten orpokoti on turvassa" hän totesi ja lähti kiipeämään ylös hän laittoi molemmat aseet taas takkinsa taskuihin ja asteli ylös.

Ed asteli huoneeseensa ja avasi oven kävellen sohvalle vetäen kaksi lukossa olevaa salkkua ja alkoi avaimilla jotka oli vienyt etsiä oikeaa avainta. Hän kun tiesi että yksi näistä kävisi.

//saat itse päättää seuraako Nayana Ediä vai ei :D//

Nayana katsoi hetken Ediä ja seurasi tuota pois kellarista, sillä hän ei aikonut jäädä sinne. Hän seurasi Edwardia niin kauan kunnes hänen oma huoneensa tuli vastaan. Hän jäi ovelle miettimään menisikö katsomaan missä kunnossa huone oli vai jättäisikö väliin.
"Hmmph.." Nayana katsoi ovea jonkin aikaan, mutta päätti olla menemättä huoneeseen, sillä hän tunsi siellä jonkinlaista pahuutta.
"Mrh.." Nayana piti joustaan valmiina ja pysyi itsekkin valppaana.

Ed avasi ensimmäisen salkun se oli täynnä papereita ja nimiä ja numeroita ja tekstiä se oli monsteri tieto salkku hän laittoi omat paperinsa sinne myös ja sulki sen sitten hän lukisi sitä myöhemmin hän alkoi kokeilemaan toiseen laukkuun avaimia ja se aukesi nopeasti hän näki kirje kuoren jossa luki hänen nimensä hän otti sen laukusta ja avasi sen 'Hyvä Ed nyt kun luet tätä olen joko kuollut tai sitten olet valmistunut metsästäjäksi ja opiskelet tuomariksi. Minulla on kunnia antaa sinulle kaksi itsellesi kustomoitua pyssyä ne on tehty sinun kykyjesi pohjalta joten ne ovat tehokkaammat kuin mitkään muut pyssyt sinun käsissäsi muiden metsästäjien käsissä ne ovat vain pyssyt sinun käsissäsi ne ovat kehosi jatke. Toivon että niistä on sinulle paljon hyötyä elämässäsi. Terveisin Isäsi. PS. Kuoret voi vaihtaa jos ei miellytä ja luoteja osaat tehdä." Edille tuli kyynel silmään lukiessaan kirjeen. Hän otti pehmusteen pois pyssyjen päältä ja katsoi niitä hetken.

Nayana katsoi nuolia, joista yksi oli hajonnut, tai hukassa. Sitä tyttö ei oikeastaan osannut tietää. Nayana tuhahti itsekseen ja sulki silmänsä. Hän ei aikonut mennä huoneeseensa, sillä hän tiesi että joku tai jokin oli siellä. Nayana kuitenkin päätti että se joku ei saa olla hänen huoneessaan enään kovin pitkään.
"Kol, kaks yks." Nayana avasi oven ja voimakas pahuus iski hänen läpi saaden tytöltä melkein jalat alta. Nayanan oli vaikea hengittää, mutta hän katsoi olentoa kylmillä silmillään ja jännitti jousen nopeasti, vaikka se otti hänen voimille. Nayana päästi nuolen jännittäen heti perään kahta nuolta, sillä olentoon ei tehonnut ensimmäinen nuoli, joka oli puoliksi tavallinen. Olento hyökkäsi Nayanaa kohti koettaen iskeä tytön hengiltä, mutta Nayana ehti väistää hiukan, mutta lensi kuitenkin taaksepäin, sillä pimeyden voima oli heikentänyt häntä. Nayana jännitti nuolet uhkarohkeasti olennon ollessa lähempänä, koska muuta hän ei voinut. Nayana päästi kaksi voimakkaampaa nuolta, joista toinen oli tulinuoli ja toinen oli pyhä. Pyhä nuoli tehosi olentoon paremmin ja sai sen horjahtamaan taaksepäin takaisin Nayanan huoneen puolelle, mutta nuoli sai myös pahaa jälkeä aikaan tuon olennon kehossa. Nayana jännitti erikoisnuolensa, jota yleensä käyttäisi muuten vasta viimeisenä. Nayanalla oli lupa tappaa demoneja orpokodin sisällä, joten hän ei pelännyt päästää tuhoa aiheuttavaa nuolta.
"Katoa !" Nayana päästi nuolen ja siihen kerääntyi kaikki demonin ja muun voima ympäristöstä. Nuoli osui olentoon täydellisesti ja olento kaatui maahan niin että nuoli upposi syvemmälle. Nayana itse ei enään pystynyt liikkumaan, sillä pahuus oli heikentänyt häntä niin paljon että hän pelkäsi tajunnan menetystä, joka oli hyvin mahdollinen. Pian Nayana ei tajunnut muuta kun kaatuvansa maahan, sillä hän menetti tajunsa.

Pyssyt olivat hopealla päällystetyt ja kullalla niihin oli kaiverrettu Judge Special Colt hän katsoi niitä niiden käsisijat näyttivät upeilta ja hopean hohto katosi kun hän nosti ne sieltä ja se muuttui valkoiseksi. Hän otti ne käteensä ja katsoi niitä miettien kuinka tehokkaasti ne tappoivat hän ampui molemmista panoksen ja ne lähtivät kierteellä lujaa hän ohjasi niitä nopeasti niin että ne lopulta tippuivat panokset lähtivät nopeammin ja paremmin kuin isänsä aseista. Hän irrotti lippaat ja katsoi luoteja hän osasi tehdä näitä ja hänellä oli materiaaleja pariin tuhanteen hänelle oli kuusi täyttä lipasta ja opas kuinka pyssy puhdistettiin hän aukaisi oppaan ja siellä oli käsin kirjoitettuja ohjeita jotka olivat selkeästi hänen isänsä kirjoittamia. Hän laittoi aseisiinsa lippaat ja laittoi ne isänsä aseiden tilalle jotka hän pisti laukkuun laittaen omat lippaansa isänsä lippaiden tilalle. Hän tiesi että tällä toimenpiteellä pystyisi jo tappamaan toiseksi ylimpiä hirviöitä kahdellakymmenellä panoksella koska aseissa oli tehoa enemmän kuin pienessä kaupungissa.

Nayana makasi tajuttomana maassa, eikä pahuus ollut vielä hävinnyt ilmasta, sillä olento oli vielä elossa. Olento nousi ylös ja valmistautui iskemään tajuttoman tytön hengiltä, mutta kaksi laukausta pysäytti sen hetkeksi, mutta ei vahingoittanut olentoa muuten.
"Pois sen luota !" Naiými huusi ladaten aseensa uudestaan. Puolivampyyri oli Nayanan puolella, vaikkei tuntenut tuota kunnolla, mutta orpokodissa pidettiin yhtä jos aivan pakko oli.

Olento katsoi Naiýmiin kylmästi ja puolivampyyri laukaisi pistoolinsa jälleen lausuen samalla tuli luodin loitsun, sillä tuliluoti vaikutti hiukan enemmän olentoon.
"Hemmetti." Naiými tarkkaili tajutonta Nayanaa. Puolivampyyri ei paljon tietänyt tytöstä, mutta oli kuullut että tuo ei kestä liiallista pahuutta ja orpokoti oli lähes täynnä pahuutta.

Edward tuli huoneestaan ja katsoi näitä kahta "minä voin tappaa sen kahdella panoksella jos haluatte." Hän totesi ja veti pyssynsä ja laukaisi molemmat valkoinen ja kullan hohto kävi ilmassa ja samassa pyssyt olivat taas piilossa. "Isän, pojan ja pyhän hengen nimeen ja paskat en minä edes usko niihin ja sinä joudut kuitenkin helvettiin." hän totesi ja jatkoi "Edward Kristopher Judgement muista se" hän totesi ja panokset ilmestyivät kuin tyhjästä taas hän oli oikeasti vain liikuttanut niitä omilla voimillaan nyt hän vapautti pyssyjen voiman "kuolema on välttämätön" hän totesi ja katsoi toisen aseita ja sitten tätä "en aisti pahoja ajatuksia sinussa tänään joten olet turvassa puoli vampyyri" hän totesi ja katsoi naista ja laski suojaansa vähän. "pahuus on käsite jota ei oikeasti ole koska on olemassa asioita joita näemme pahana ja asioita joita näemme hyvänä kaikki me näemme asiat eri lailla ja siksi määrittelemiemme itsellemme hyvän ja pahan minä taas määrittelen kaiken lakikirjojen mukaan jolloin tuo syyllistyi murtautumiseen josta monsteria rangaistaan kuolemalla minä en tarvitse lupaa tappaa vaan vetoan lakiin joka on olemassa." hän totesi puhuen totisesti "hänenä lopettaisin monsterien jahdin se vain tappaa hänet aikanaan koska hän ei voi jahdata yksin" hän totesi ja katsoi naista hän ei ollut varma oliko tappanut monsterin koska ei tarkistanut sitä mutta oli 99% varma että se oli kuollut kahdesta panoksesta.

Monsteri hajosi tuhkaksi ja outo tuulenvire puhalsi tuhkan kokonaan pois.
"Nayana vahvistuu kokoajan, mutta nyt ei vaikuta kestävän ollenkaan liiallista pimeyden energiaa minkä hän havaitsee." Naiými totesi kumartuen Nayanan puoleen. Puolivampyyrin energia oli matalalla, jonka takia hänestä ei voinut aistia kummalla puolella hän oli.
"mh.." Nayana tuli tajuihinsa ja nousi istumaan pitäen toisella kädellä päätään. Nayana näki pienen sinetöidyn rasian maassa ja nappasi sen nopeasti, sillä se oli jäänyt monsterilta.
"hmm.." Nayana laittoi rasian taskuunsa.

"jaa että sillä lailla" Ed totesi ja istui alas. Katsoen puolivampyyriä ja totesi "kummalla puolella sinä oikeasti olet" hän totesi ja veti pyssynsä esiin sen valkoiset kuoret hohtivat "kaikki metsästäjät turvautuvat omiin aseisiinsa ja voin sanoa että kun tästä lähtee panos sinun pyssysi häviävät ensimmäisen laukauksen myötä joten suosittelen vastaamaan rehellisesti ja minä en tapa ketään orpokodissa joka ei riko lakia eri asia jos rikot lakia." hän totesi ja katsoi naista keltaisin silmin hänen normaalit vihreät puna kelta silmänsä eivät olleet vähään aikaan olleet ollenkaan nyt oli keltaiset koska ne aistivat valehtelun, punaiset pahuuden ja vihreät näkivät kaiken vaikka se olisi kuinka nopeaa joten kolmet silmät yhdistyivät aina kun hän tarvitsi kaikki kykynsä mutta jos vain yksi oli tarpeen näkyivät vain yhdet silmät. Hän ei ollut kuitenkaan perillä silmiensä värin muutoksesta itse vaan se oli asia joka näkyi muille. Hänen silmiltään ei valhe päässyt pakoon.

Naiými katsoi Ediä rauhallisesti ja virnisti.
"Täydellistä puoltani en tiedä, mutta jos pitäisin voimani aistittavissa ne luetaan pimeyteen." Naiými totesi kylmästi ja katsoi Ediä suoraan silmiin. Puolivampyyri ei pelännyt aseita tai kuolemaa, sillä hänen olisi jo kauan sitten pitänyt kuolla. Naiými hyppäsi ketterästi kauemmaksi Edistä, mutta jäi aloilleen, sillä puolivampyyrin piti kuunnella tuon hetkistä käskyttäjäänsä, mutta hän ei itseasiassa halunnut vielä lähteä. Puolivampyyri virnisti pirullisesti ja hänen silmänsä olivat verenpunaiset.
"Khih.." Naiými nojasi kantapäidensä varaan jonkin verran. Nayana kuunteli hiljaa keskustelua ja nousi ylös siirtyen nojaamaan seinään.
"Hmph.." Nayana laittoi jousen selkäänsä ja sulki silmänsä nojaten seinään rennosti piittaamatta jousesta enempää.

Ed laittoi aseensa pois ja kuunteli ääniä astellen tytön huoneeseen ja tarkistaen sen voimillaan. "huoneessa ei ole pahuutta tuo hänet tänne vain" hän totesi ja aukaisi ikkunan josta tomutti sängyn kaikki jutut pedaten sen sitten uusiksi "laita sängylle" hän totesi kun arveli että tuo oli tuonut tytön sisään hän keskitti kaiken voimansa paikantaakseen pahuutta mutta sitä ei ollut tässä huoneessa tuon pienen pahuuden säteilyn lisäksi. Hänen silmänsä muuttuivat normaaleiksi ja hän poistui huoneesta palaten omaan huoneeseensa ja avaten lakikirjan taas "sivua 360" hän totesi kun aukaisi sen.
Hän alkoi lukemaan tylsistyneenä sivua alas päin ja keskittyi vain sen lukemiseen koska mikään muu ei kuulunut hänelle hän oli vain tarkistanut naisen huoneen pahuudelta koska oli parempi jahtaamaan ja tappamaan pahaa kuin muut täällä.

Naiými vei Nayanan tuon huoneeseen ja varmisti vielä yhden asian.
"Se rasia? mikä se oli?" Naiými kysyi yllättävän kylmästi Nayanalta, joka katsoi puolivampyyriin naurahtaen.
"Ei kuulu sinulle." Nayana totesi ja otti rasian esille. Naiými katsoi hetken Nayanaa ja tuhahti poistuen huoneesta. Nayana jäi huoneeseen yksin ja hän avasi viimein rasian, jossa oli pieni punavalkea symboli, joka merkitsi killan merkkiä.
"Onnistuin melkein itse hankkimaan paikkani killassa." Nayana totesi itsekseen ja katsoi merkkiä, joka muistutti häntä lapsuudesta, jolloin hän oli nähnyt saman merkin. Hän ei kuitenkaan muistanut killan nimeä, joten ei voinut aktivoida symbolia.

"kilta ei ole sinun paikkasi" Edward totesi istuen ikkunalla "jos et kestä pahuutta olet vain tiellä ja tiedoksesi pääsykoe on paljon vaikeampi kuin tuo sinä saat vasta tietää missä kilta on tuolla se ei riitä siihen että sinut hyväksytään" Hän totesi ja katsoi naista. "Ja jos et usko katso näitä" hän totesi ja kääri paitaansa "minä lähitaistelun kaikista lajeista mustan vyön omaaja sain nämä kokeessa." hän totesi ja katsoi naista hän tiesi että tämä ei uskoisi häntä. Hänen oli helppo hypätä tälle ikkunalle istumaan "vaikka pääsisit kiltaan tehtäväsi eivät olisi hääppöisiä ja voin vain sanoa että ne jotka ovat killassa vetävät enemmän pahuutta puoleensa" hän katsoi naista ja otti pullon taskustaan se oli täynnä vettä jota hän litki nykyään liikaa "ja jos minä sain nämä haavat sinä kohtaat tuolla tasolla kuoleman minä voin liikkua helvatun lujaa vaikka en kyllä nyt mutta taistelussa." hän lisäsi.

Nayana katsoi Ediin ja huokaisi syvään katsoen merkkiä, jonka jo pienenä oli saanut nähdä.
"Olen luvannut kehittyä ja voimistua, joten en luovuta nyt." Nayana sanoi todella kylmällä äänellä ja sulki silmänsä. Nayana oli päättänyt voimistua ja pysyä hengissä, eikä hän aikonut luovuttaa, vaikka kymmenen ihmistä yrittäisi estää häntä. Nayanan olisi saatava vielä killan puku takaisin, mutta se oli hänelle haastavampi tehtävä. Nayana laittoi merkin takaisin rasiaan ja nousi ylös astellen laatikolleen. Nayana laittoi rasian laatikkoon ja laatikon lukkoon.
"Aktivoin itseni kiltaan sitten kun olen tarpeeksi vahva, sillä paikka on luvattu minulle, jonka takia tuo merkki minulla on." Nayana sanoi ja laittoi avaimen piilopaikkaansa.
"Sinä voit joko auttaa minua tai antaa minun pärjätä yksin." Nayana totesi kylmästi ja katsoi Ediin.

"minä en auta sinua koska olen killan jäsen jo nyt ja toisekseen jos auttaisin sinä vain loukkaantuisit autan tappamaan monstereita en kouluta ketään tappamaan vaikka osaan koska osaaminen ja tekeminen ovat eri asia." hän totesi ja hymyili naiselle "ainoastaan yksi henkilö tässä maailmassa on minua vahvempi kun nyt aloitan taas harjoittelun ja hän on ainoa jonka avulla vahvistun en näe sinussa hyötyä siksi en kouluta sinua" hän totesi ja katsoi taivasta "kristian" hän totesi se oli hänen suustaan tulleena kirosana hän oli ajatuksissaan koska tiesi että ainoa joka pärjäsi nopeudessa ja kyvyssä hänelle nykyään oli Kristian jolla oli sama veri kuin hänellä.

Nayana värähti hiukan, mutta hän tiesi ettei häntä vahvemmalla ollut aikaa heikomman huolehtimiseen. "Hmph.." Nayana katsahti joustaan, joka oli hänen oikeaa joustaan paljon heikompiin jousiin kuuluva. Naynan pitäisi ottaa käyttöön hänen voimakkain jousi, joka oli kaapissa odottamassa Nayanan vahvistumista, sillä tyttö ei pystynyt vielä hallitsemaan jousen voimaa lähes ollenkaan. Nayana tuhahti ja asteli ovelle, sillä hän tunsi jonkun kuuntelevan.
"Ei saa salakuunnella Jillie Shadow" Nayana lausui kylmällä äänellä ja avasi oven, sillä Jillie todellakin istui oven vieressä kuuntelemassa. Nayana tunnisti jo kaikkien orpokodin pahisten voimat ulkoa, joten hänellä ei ollut hankaluuksia tunnistaa Jillien voimatasoa.
"Hmph.." Jillie tuhahti ja katsoi Nayanaan punaoransseilla silmillään hyvin pahasti.
"Harmi etten voi hyökätä kimppuunne, sillä Ed pystyisi tappaa minut pelkällä sormien napsautuksiella ja sinä nähtävästi kestät jo pimeydenvoimani." Jillie murisi Naynalle, joka katsoi Jillietä kylmästi, eikä todellakaan reagoinut Jillien pimeydenvoimiin mitenkään.

"Jillie olet tajunnut väärin minulle riittää yksi pieni ajatus sinun tappoosi oikeasti eli katsokin että et tapa ketään niin kauan kun minä olen kaupungissa ja salakuuntelukin on pahasta et varmaan kaipaa jalkaasi mitä jos irrotamme sen?" hän kysyi ja katsoi kylmästi naista "ei kun korvathan me hajotamme ne minua enemmän haittaavat jos sinulla ei ole korvia et voi kuunnella ja ilmoittaa Tales of Death Huntersille vaikka ei se minua haittaisi olisi kiva saada oikea haaste tiedätkö muuten missä se saatanan vasen käsi piileskelee?" hän kysyi ja katsoi Jillietä "kun jumalan oikealla kädellä olisi asiaa" hän lisäsi ja virnisti. Hän tiesi vastustajien nimen ja uskalsi sanoa sen ääneen se oli jo saavutus.

Jillie katsoi Ediin ja nousi ylös rauhallisesti.
"Harmi etten tiedä vasemmasta kädestä tällähetkellä, koska vähään aikaan ei ole tullut sen kanssa edes juteltua. Kyllä hän tulee." Jillie totesi ja virnisti. Jillie katsahti Nayanaan, joka tuntui odottavan jotain.
"Talesiin en jaksa näistä pikku asioista ilmoittaa.. Ehkä Nayanan ja sinun paluun ilmoitan, mutten muuta." Jillie totesi rauhallisesti ja virnisti. Oli Jillie TODH:iin ennenkin ilmoittanut asioita, joten ei hän nytkään voinut jättää sitä väliin. Risikia ei nimittäin sinne kuulunut, koska puolueeton pikkudemoni vaikutti muutenkin hankalalta taivutella heidän puolelleen, sillä Risikia ei halunnut edes hyvien puolelle. Jilen oli eri asia, sillä tuo oli Tales Of Death Huntterssien puolella ollut pitkään ja Fendiny tietenkin itse tuon hetkisenä johtajana, sillä pimeyden ruhtinaasta ei ollut kuulunut vähään aikaan mitään.

"jaa mutta muista ilmoittaa niille voimataso kakkonen" hän totesi koska mitä pienempi luku sen parempi hän ei vielä ykköstason monstereita osannut tappaa mutta se oli ajan kysymys kun hän olisi ykköstä ja kun hän pärjäsi Kristianille hän saavutti nollan mikä oli korkein mahdollinen sillä tasolla olivat kaikki johtajat. Hän oli kakkosta mikä tarkoitti kolmanneksi korkeinta palkkia tai no hyvisten killassa se ei meinannut sitä se meinasi melkein alempaa palkkia koska voimakkaita pelättiin jos he olivat voimakkaita muuten kuin valossa johtaja ei osannut muuta kuin käyttää sanoja ja valoa aseena tämä oli hyviksistä hyvin. Ainoa jonka saattoi katsoa johtajaksi. Hän tiesi syyn miksi Kristian ei johtanut joukkoja ja se oli hulluus Kristian oli hullu.

Jillie naurahti ja nyökkäsi.
"Tottakai. Enhän minä sinun perään voi heikompia pyytääkkään." Jillie totesi rauhallisesti ja lähti omille teilleen hyvin nopeasti.
"Hmm.." Nayana katsoi Jillien perään, mutta mietti asioita. Hän asteli huoneeseensa ja avasi kaappinsa. Jousi oli edelleen kaapissa ja hän tutki sitä katseellaan. Se oli hyvässä kunnossa oleva valkea jousi, josta kyllä tunsi sen voiman.
"Hm.." Nayana otti jousen kaapista ja tutki siihen kaiverrettua vanhaa tekstiä. Hän tiesi tarkalleen mitä tekstissä sanottiin, mutta ei aikonut sanoa sitä ääneen. One soul and one life endure this bow. Nayana tiesi mitä tuolla lauseella tarkoitettiin. Nayanan veri oli sitoutunut jouseen, joten ainoastaan hän pystyisi aikanaan hallita jousen voiman. Nayana tunsi kokoajan sähköiskumaisen energian menevän hänen läpi jousen takia, mutta hän ymmärsi syyn, sillä hän oli vielä liian heikko jousen käyttöön. Nayana laittoi jousen takaisin kaappiin ja sulki kaapin oven.
"Hm.." Nayana katsoi hiukan palaneita käsiään.

"Sovitaan että annan sinulle pikakurssin pahuuden voimien vastustuksesta koska Judgeilla on ensiksi vaikeuksia siitä niin meidät opetetaan sen käyttöä sen verran että voit sulkea sen en muuten" hän totesi ja otti pistoolin esiin ja tarkisti sen kunnon nopeasti ja sitten katsoi naista "en opeta mitään muuta koska loppu on sinusta itsestäsi kiinni minusta olisi vain surkeaa jos metsästäjä kuolee sen takia että ei osaa sulkea vaistojaan ja toisekseen se vie voimia kun se on koko ajan päällä." hän totesi ja tiesi hyvin että ei huomenna tekisi muuta kuin lukisi monsteri tietoja koska olisi voimaton muuten. Hän ei pääsisi sängystä joten monsteri tietojen lukeminen olisi hyväksi.

Nayana katsahti Ediin ja nyökkäsi rauhallisesti. Nayanan silmät olivat muuttuneet kylmemmiksi, koska jokin oli nostanut hänen voimiaan hiukan. Ehkä kosketus jouseen, mutta se oli oikeastaan mahdotonta. Nayana huokaisi syvään ja nojasi kantapäidensä varaan poistaen viimeisetkin pahuuden rippeet huoneestaan, sillä se keräsi pahempia demoneja lähelle.
"hmm.." Nayana mietti Edin sanoja pitkään ja hänen huulillaan kävi hymy.

"kun olet valmis opiskelemaan tule minun huoneeseeni" Ed totesi ja kääntyi ikkunalla ja katsoi pihaa hypäten pihalle ja katsoen ympärilleen ja hypäten huoneeseensa.

Edward palasi kirjojensa ääreen ja luki. Hän luki sinä päivänä laki kirjaa vielä kaksikymmentä sivua jonka jälkeen hän seuraavana päivänä luki kaikki monsteri tiedot omansa ja sukunsa. Hän tajusi monstereista paljon enemmän. Hän sai kirjeen että WOGin jäsenten tuli ruveta käyttämään pukujaan hän puki WOGin takin niskaansa ja laittoi aseet vyöllensä tänä aikana hän oli opettanut Nayanalle perusteet.

kaksi päivää Edwardin opetuslupauksen jälkeen
Edward heräsi hiljaa ja puki takkinsa niskaan ja meni aamupalalle niin kuin normaalisti hän istui pöydässään hiljaa syöden puuroaan ja sillä välin muutama tyttö tarkisti että kaikki olisivat heränneet.